OSUUSKAUPPA ILMARI HÄTÖSEN AIKANA



Kalevi Lallo ja Oskari Hellman


Aiemmassa artikkelissa kerrotaan Jääsken Osuuskaupan Kuurmanpohjan myymälästä Mikko Haukan aikana ja siitä, että hän lähti 1928 Säkkijärven Osuuskaupan johtajaksi. Oskari Hellman asui kaupan naapurissa ja niinpä hän tunsi hyvin Hätösen perheen ja muistaa kaupan toimintaa. Mikko Haukan lähdettyä myymälänhoitajan tehtävistä Säkiijärvelle hän vei mukanaan myymäläapulaisena toimineen Oskarin Toivo-veljen, joka sitten kierteli kaupan hommissa Lappajärvellä ja Kauhavalla. Talvisodan syttyessä hän oli Petsamossa kaupanhoitajana.

Hänen jälkeensä myymälänhoitajaksi tuli Heinjoelta Ilmari Hätönen, kookas, vahva ja huumorintajuinen mies. Isännät viihtyivät kaupassa hyvin. Vuoroa odotellessaan ja vielä ostokset tehtyäänkin monet istuivat kaupan penkillä tarinoimassa. Kun joku kertoi hyvän jutun tai kaskun, myymälänhoitaja pisti vielä paremmaksi ja naurun remakka täytti myymälän. Se oli sen ajan viihdettä. Tuolloin oltiin vielä kaukana valintamyymälöiden ajasta. Ilmari Hätönen oli mukana kylän isäntien kesäretkillä ja hän jätti persoonallisella olemuksellaan ja esiintymisellään muille matkalla olleille hauskoja muistoja. Hätösestä pidettiin kovasti. Apulaisena hänellä oli Heino Hanski ja sittemmin Oskarin veli Sulo aloitteli tiskin takana palvelemisen. Sulo oli joitakin kesiä lomien tuuraajana Järvenkylän myymälässä.

Iida-rouva osallistui kylän lottien harrastuksiin. Heillä oli kolme poikaa Harri (s. 1919), Jorma (s. 1925) ja Erkki (s.1927). Harri esiintyy usein tämän kirjan muisteloissa autonkuljettajana ja urheilijanakin.

Kauppa sijaitsi melko lailla keskellä kylää Viipuri - Imatra -valtatien varrella ja kaupan luota erkani tie Jääsken kirkolle. Pihalla oli ulkorakennus josta löytyi monenlaista tavaraa, samoin kuin sisätiloista kaupan puolelta sokeritopasta naskaliin. Maanviljelyksessä tarvittavia tavaroita oli kaupan varastossa tietysti paljon.

Kaupparakennuksessa oli myymälänhoitajan asunto ja pihalla sauna, jossa Oskari muistaa usein saunoneensa Hätösen poikien kanssa. Muutenkin Hellmanin perheellä oli Hätösten kanssa paljon yhteistä. Esimerkiksi muistan 1930-luvun alkupuolelta virpomisen, joka oli palmusunnuntaina lasten touhua. Monet kerrat tuli käytyä Hätösellä virpomassa. Sitten pääsiäisaamuna sai hakea palkkion. Se oli tavallisesti kananmuna ja punaisia "sipinöitä".

Hätönen oli kaupanhoitajana talvisodan päättymiseen saakka. Rauhanteon jälkeen, kun kylä oli tyhjennettävä maaliskuun 18. päivänä 1940 Oskari muistaa lähteneensä Hätösen mukana Imatralle. He saivat asunnon Korvenkylästä, missä Harrilla oli kuorma-auto tietöissä soranajossa.

Niin jäi meiltä Kuurmanpohja. Hätöset pitivät kauppaa jatkosodan jälkeen Vuoksenniskan Tienhaarassa, missä Oskari muistaa yöpyneensä vuonna 1949 heidän luonaan. Hän tapasi Kaukopäässä töissä olleita poikia monta kertaa myöhemminkin.