KUURMANJÄRVEN HYÖTYKÄYTTÖÄ



Irja Sarelius o.s. Laitinen


Kuurmanjärvi hyödytti kyläläisiä sekä kesällä että talvella. Tärkeä talvinen tehtävä oli jäiden nosto. Jäästä sahattiin kookkaita kuutioita, jotka sitten hevoskyydillä kuljetettiin eri taloihin. Sahalta saatiin sahajauhoa, joka oli hyvää ainetta jäiden säilytykseen kesän yli. Maitotaloutta oli lähes joka talossa ja jäät olivat ainoa keino maidon säilyttämiseksi. Jäiden nostosta jääneen avannot naiset hyödynsivät huuhtomalla siellä pyykkiä.

Kesäinen hyöty oli tietenkin pääasiassa kalastus. Sitä harjoitettiin kaikkien tavanomaisten pyydyksien lisäksi myös vähän harvinaisemmalla kuuritsalla. (Kuva ja selostus liitteenä) Järven vesi aleni kesällä niin, että aikuinen ihminen pystyi pohjassa kävellen kulkemaan järveä ristiin rastiin. Kevättulvien aikaan vettä riitti pelloille ja peltojen ojiin niin runsaasti, että lahnat nousivat ojiin kutemaan. Kaloja voitiin pyydystää kalauttamalla kalikalla ja nostamalla käsin koppaan. Lahnaa suolattiin niin paljon kuin saatiin, ja kesäisin, mentäessä töihin eväiden kanssa kauempana olevalle pellolle, suolalahnaa oli aina mukana.

Järvi oli mutapohjainen ja ruovikkorantainen, mutta joen ja järven yhtymäkohdassa oli muutaman metrin mittainen hiekkaranta, joka ulottui sekä maalle että veteen. Lapsilla oli tässä erinomainen paikka aloittaa käsipohjauinti, ja siitä vähitellen isompia tarkkaillen valkenivat itse kullekin pinnalla pysymisen niksit.

Kesällä vietiin pyykkipata ja lahankat joen rantaan. Aurinkoinen pyykkipäivä tuntui silloin melkein lomalta.

Kuurmanjärvi sekä Kuurma- ja Hiirenjoki elävöittivät kauniisti kylämaisemaa.