KIRSSIN MIKOSTA



Armas Luukkonen


Kirssit ja Nupposet asuivat saman Hiekkaharjuksi kutsutun harjun kupeessa. Tässä harjussa oli kylän yhteinen hiekkakuoppa. Mikko oli tullut Nuijamaalta mylläriksi Hiirenmyllylle ja siellä hän tutustui Iita Luukkoseen, jonka kanssa hän meni naimisiin. Mikon tultua vävyksi Luukkoselle paikka muistettiin Kirssinä. Tämä Kirssin tila oli Nupposen tilaa suurempi ja sen pellot laskivat Hiirenjokeen. Mikolle ja Iitalle syntyi neljä lasta: Toivo, Lempi, Tauno ja Uuno. Iitan äiti eli Kirssin mummo oli sängyn omana niin kauan kuin muistan. Mitään avustuksia ei siihen aikaan saatu. Evakkoon lähtö ja evakossa olo lienevät olleet perheelle vaikeita.

Kiireimpinä aikoina Mikkoa pyydettiin entisenä myllärinä myllyyn töihin. Syksyllä mylly kävi yötä päivää ja sahausta sekä pärehöyläystä oli paljon. Kerran 1910-luvun lopulla katsoessani ikkunasta ulos ja näin Mikon menevän myllystä kotiin. Huomasin lapsen silmilläni tässä jotain erikoista ja sanoin äidilleni, että Mikko repaloittaa. Äiti sanoi vain, että mikä se siellä repaloittaa.

Sattunut tapaus oli sellainen, että Mikko oli ollut myllärinä ja jauhattajana oli ollut Piepponen Kuurmanpohjasta. Piepponen oli onneksi kysellyt aluksi myllyn tekniikasta ja käynnistämisestä. Kun Piepponen kaatoi viljaa tuuttiin, Mikko meni alakertaan rasvaamaan laakereita rasvakannun kanssa. Hänellä oli kaulaliina kaulassa ja kun hän joutui siellä kyyristymään niin kaulaliina tapasi akseliin. Mikko tajusi heti tilanteen ja heitti jalat ristiin akseliin. Pieni mies sopi pilareiden välissä pyörimään pää akselissa kiinni ja takin helmat maata hakaten. Kun Piepponen tuli säkkiä vaihtamaan, hän näki että Mikko pyörii akselissa ja pysäytti turpiinin. Siinä oli ehkä minuuteista tai sekunneista kysymys, mutta siitä johtui, että Mikko repaloitti kotiin mennessään.