OMILLA JUURILLANI



Hannele Koivunen


Ensimmäiset maininnat Räikkösen suvusta löytyvät isonvihan ajalta. Simon Larsson Räicköin oli talon isäntänä vuosina 1709 - 1721. Tilan numero oli Klockarila n:o 1. Räikkösen suku on säilyneiden merkintöjen mukaan Lokkarilan kylän vanhin suku. Tuolloin Klockarilan kylä, myöhemmin Lokkarilan kylä, oli osa Kuurmanpohjaa. Mahtaako Lokkarilan kylän nimi juontua siitä, että siellä olisi joidenkin muistitietojen mukaan aikanaan asunut lukkari, klockare. Isovihaa edeltävältä ajalta suvusta ei löydy tietoja Suomen arkistoista.Poikkeuksellista on, että jo siihen aikaan suvulla oli sukunimi, joka sittemmin säilyi kotivävyjen sitä sekoittamatta muuttumattomana nykypäiviin saakka.

Isonvihan aikana koko Kuurmanpohjan kylä poltettiin, mutta tarkkaa tietoa siitä, menehtyikö Simon näissä myllerryksissä, ei ole säilynyt. Talo siirtyi tämän jälkeen Simonin veljenpojalle Lars Johansson Räicköinille, jonka poika Thomas Larsson kuoli vuonna 1771 56-vuotiaana.

Thomas Larsson avioitui Gertrud Matsdottirin kanssa ja tämän kuoltua 44-vuotiaana hän meni toiseen avioliittoon Sven Johanssonin lesken Anna Simonsdottirin kanssa Antrean seurakunnasta Mälcölän kylästä. Anna kuoli vuonna 1780 49-vuotiaana. Heidän lastensa lukumäärästä ei ole tähän asti tehdyssä sukututkimuksessa mainintaa muista kuin tilan isännäksi siirtyneestä lapsesta Elias Thomassonista, joka syntyi vuonna 1766 ja kuoli vuonna 1815. Hänen vaimonsa Anna Simonsdottir kuoli vuonna 1795 38-vuotiaana. Thomas avioitui uudelleen vain parin kuukauden kuluttua vaimonsa kuolemasta Caisa Jöransdottirin kanssa. Caisa kuoli vuonna 1832. Kirkonkirjat osoittavat selkeästi, miten ihmisten elinikä oli tuolloin paljon nykyistä lyhyempi. Ihmiset elivät ehkä keskimäärin 40-vuotiaiksi. Nykyisin syntyvän lapsen odotettavissa oleva elinikä on tähän verrattuna lähes kaksinkertainen.

Thomakselle ja Kaisalle syntyi muiden lasten muassa poika Johan Eliasson Räikönen vuonna 1814. Hänet vihittiin vuonna 1840 Anna Nilsdottir Salackan kanssa Kuurmanpohjan Monnonmäeltä. Anna kuoli myös hyvin nuorena vuonna1855 vain 32-vuotiaana. Johan kuoli vuonna 1856.

Tässä vaiheessa kirkonkirjojen kieli muuttuu suomeksi. Johanille ja Annalle syntyi vuonna 1843 lapsi Juho Juhonpoika Räikkönen, joka vihittiin avioliittoon Kuopiosta kotoisin olleen Leena Kaisa Bruunin kanssa vuonna 1875. Leena oli syntynyt vuonna 1856. Heille syntyi muiden muassa vuonna 1889 poika Matti Juhonpoika Räikkönen, joka oli minun isoisäni eli pappani. Juho kuoli vuonna 1909. Leena Kaisa muistetaan värikkäänä ja iloisena ihmisenä. Leena Kaisan osaksi tuli elää pitkä elämä aina vuoteen 1937, jolloin hän koki vanhan ihmisen tuskattoman kuoleman koko kotiväen ympäröimänä.

Matti Räikkönen avioitui Kirvusta kotoisin olleen mummoni, vuonna 1895 syntyneen Maria Heikintytär Lambertin kanssa vuonna 1919. Marian suvun osalta tietoja on vuodesta 1845 alkaen, jolloin hänen isänsä Heikki Mikonpoika Lambert syntyi. Hän avioitui vuonna 1872 Liisa Pietarintyttären, os. Ovaskan, kanssa. Heikki kuoli vuonna 1907. Liisa oli syntynyt vuonna 1851 ja kuoli vuonna 1933.

Heikki ja Liisa Lambertin lapsikatraan kohtalot osoittavat, miten yleistä lapsikuolleisuus oli vielä viime vuosisadan lopulla. Heidän kahdeksasta lapsestaan Henrik ja Heikki kuolivat alle vuoden vanhoina, Liisa kuoli kymmenvuotiaana ja Maria kuoli kuusivuotiaana, uudelle syntyneelle pojalle annettiin jälleen nimeksi Heikki ja hänkin kuoli vähän yli vuoden vanhana. Lapsista kolme eli aikuisikään asti: vuonna 1885 syntynyt Anni, vuonna 1891 syntynyt Juhana ja vuonna 1895 syntynyt mummoni Maria.

Juhana vihittiin avioliittoon vuonna 1912, mutta avioliitto purettiin vuonna 1930. Sitä ennen Juhana oli lähtenyt jo vuonna 1922 Amerikkaan, mistä kirkonkirjoissa on merkintä passi Amerikkaan. Juhana kuoli Amerikassa 60-luvun alussa. Muistan tämän tapauksen lapselle vähän satumaisesta, joskin rahallisesti pienestä Amerikan perinnöstä, joka yllättäen tuli tuntemattomalta sukulaiselta jostakin kaukaa meren toiselta puolen.

Matti ja Maria Räikköselle syntyi neljä lasta: äitini Taimi (s. 1920), enoni Lauri (s. 1925), tätini Suoma Liisa (s. 1927) ja enoni Jaakko (s. 1933, k. 1947). Maatalousseurojen Keskusliiton valtuuskunta myönsi Räikkösen tilalle vuonna 1969 kunniakirjan, koska tila oli ollut saman suvun hallussa yli kaksisataa vuotta aina vuodesta 1709 alkaen. Lauri Räikköselle Tasavallan Presidentti myönsi pitäjänneuvoksen arvonimen vuonna 1987.