HOSMÄEN TILAN VARHAISHISTORIA



Eira Pelli o.s. Puhakka


Hosmäen kantatila tunnettiin nykyisellä paikallaan jo 1600-luvulla. Tilan myöhempi isäntä oli Andreas Michelinpoika Henttonen (s.1809, k. 1879), joka tuli perimätiedon mukaan tilaa ostamaan kävellen Rouhialasta metsien halki tuohikontti selässään. Kun kaupat oli sovittu ja isäntä kysyi maksun suorittamista niin Andreas Henttonen avasi tuohikontin ja kaatoi setelit pöydälle. Tilan seuraava isäntä oli Michel Henttonen (s. 1835, k. 1925).

Tila jaettiin vuonna 1963 siten, että Michel Henttosen tyttärelle Marialle annettiin viidesosa Hosmäen tilasta. Maria avioitui Juho Puhakan kanssa vuonna 1863. Juho Puhakka oli tiettävästi kotoisin Kärättilän kylän Turtian talosta. Maria ja Juho Puhakka rakensivat tilalle asuin- ja talousrakennukset vuonna 1864. Heille syntyi kymmenen lasta: Antti, Juho, Tuomas, Pietari, Mikko, Lauri, Matti, Vilhelm, Aleksander sekä pienenä lapsena kuollut tytär Maria. Maria ja Juho Puhakka luovuttivat tilansa vuonna 1902 eläkettä vastaan Tuomas ja Pietari Puhakalle.

Tuomas suoritti vuosina 1893-96 asepalveluksen ratsuväessä Lappeenrannassa, missä hän opetteli myös venäjän kielen. Lisäksi hän kävi Kanneljärven kansanopiston. Ennen avioitumistaan 1890-luvun lopulla hän siirtyi Pietariin laanipomoksi Algot Untolalle (Maiju Lassilalle). Oltuaan pari vuotta laanipomona hän osti halkotarhan itselleen. Pietarissa ollessaan hän osti kauppias Airaksisen kanssa Sortavalan läheltä Rytyn aseman luota 240 hehtaarin metsätilan. Metsäpehtori valvoi halkojen hakkaamista ja toimitti halot junalla halkotarhalle Pietariin. Tuomas toimitti halkoja muun muassa Pietarin Tykkitehtaalle ja Talvipalatsiin.

Tuomas muutti Pietariin avioiduttuaan vuonna 1903 Jääsken Oravalassa syntyneen Anna-Maria Viskarin kanssa. Heille syntyi seitsemän lasta: vauvoina kuolleet Aulis Johannes Ensio Kullervo ja Rauha Maria sekä Aarne Aulis, Toimi Tuomas, Suoma Katri ja Kauno Kalervo. Metsätilan Tuomas ja kauppias Airaksinen myivät vuonna 1919. Perhe asui kolmen huoneen ja keittiön asunnossa lähellä Suomen asemaa. Aarne aloitti koulunkäyntinsä Pietarissa. Hän oli ujo poika, joten Toimi-veli saattoi hänet kouluun ja tappeli ryssän poikien kanssa.

Vuonna 1908 Tuomas ja Pekka Puhakka ostivat Kuurmanpohjasta Paimäki -nimisen tilan. Kesät perhe vietti Hosmäellä ja talvet isän luona Pietarissa. Kesällä 1917 perheen ollessa Hosmäellä rajat sulkeutuivat ja Tuomas jäi Pietariin Venäjän vallankumouksen jalkoihin. Hän piileskeli vuoteen 1918 saakka muiden liikemiesten kanssa Ruotsin suurlähetystössä. Vuonna 1918 hän lahjoi venäläiset rajamiehet ja ui Rajajoen yli pelastuen Suomen puolelle. Perheen irtain omaisuus ja pankissa olleet varat jäivät Pietariin.

Tuomas ja Pietari Puhakka jakoivat Kärättilässä ja Kuurmanpohjassa olevat tilat ja irtaimen omaisuuden. Pietari siirtyi perheineen Kuurmanpohjan tilalle vuonna 1918. Isäntänä ollessaan Tuomas laajensi Kärättilän kylässä olevaa Hosmäen tilaansa ostamalla vuonna 1932 Tauno Hatakalta hänen perintöosuutensa Hatakka -nimisestä tilasta sekä vuonna 1933 Matti Turtian tilasta useita eri palstoja. Tulipalo tuhosi tilan päärakennuksen kipinän sytytettyä pärekaton helluntaiaattona vuonna 1933. Tuomas rakensi karjarakennuksen vuonna 1933 ja uuden päärakennuksen vuonna 1934.

Tuomas Puhakalla oli yhteinen raamisaha Heikki Luukkosen (Sikoja Heikin) ja Mikko Henttosen (toisii Mikon) kanssa. He ostivat Joutsenosta tukkeja ja sahasivat ne vientitavaraksi muun muassa Englantiin. Saha paloi 1930-luvun lopulla.

Tuomas oli myös Helsingissä perustamassa Suometar-nimistä lehteä, josta myöhemmin tuli Uusi Suomi. Hän oli edistysmielinen tilan omistaja ja hän aloitti muun muassa sokerijuurikkaan viljelyn 1930-luvun lopulla.

Toimi avioitui naapurin tytön Aune Hatakan kanssa vuonna 1934. Heidän kolme lastaan: Eira Anneli, Raija Annikki ja Seppo Tuomas syntyivät kaikki Hosmäellä. Suoma avioitui Kuurmanpohjasta kotoisin olevan Väinö Ikävalkon kanssa. Kauno avioitui Vaasasta kotoisin olevan Kyllikki Airaksisen kanssa vuonna 1943.

Talvisodan aikana helmikuussa 1940 osa perheestä matkusti härkävaunussa Köyliöön. Suoma-tytär toi karjan palvelijoiden kanssa Joutsenon Korvenkylään. Takaisin kotiin Hosmäelle päästiin syksyllä 1941. Talo ja talousrakennukset olivat kunnossa, ainoastaan puolet aittarakennuksista oli purettu.

Vanhin poika Aarne haavoittui Enson takaisinvaltauksessa ja oli toipumisensa jälkeen isänsä apuna kotitilaa hoitamassa. Uudelleen lähdettiin kotoa 20.6.1944 ja Aarne astui samana päivänä uudelleen sotapalvelukseen. Nyt matkaa tehtiin hevoskärryillä ja karja kulki mukana. Tällä kertaa kohteena oli Pertunmaa. Siellä ollessamme tuli raskaita suruviestejä rintamalta. Toimi katosi Viipurin lähellä Portinhoikassa kesäkuussa 1944. Aarne kaatui Vuosalmella vuonna 1944 ja Kauno haavoittui Viipurinlahdella heinäkuussa 1944. Perheestä huolta pitämään jäi 72-vuotias Tuomas, jota me lapset kutsuimme vaijaksi. Syksyllä 1944 ennen joulua Toimi palasi sotavankeudesta perheensä luokse Pertunmaalle.

Kevättalvella 1945 muutimme Elimäelle Myllyllän kartanoon. Keväällä 1945 Tuomas osti neljän muun jääskeläisisännän kanssa Elimäen kunnalta Tolkkilan kartanon. Tuomas Puhakka kuoli kotonaan Tolkkilassa vuonna 1959.