KUN KUURMANPOHJAN LENTOKENTTÄ TUHOTTIIN



Lauri Räikkönen


Niin kuin muistajat muistavat ja tallennetut äänitteet todistavat, Neuvostoliiton sotapropagandan radiolähetykset olivat etenkin juuri talvisodan aikana jatkuvia ja voimakkailla lähettimillä usein suomalaisten asemien ja lähetysten päälle suunnattuja. Tarkoituksena oli tietysti kansamme moraalisen puolustustahdon ja hengen nujertaminen.

Lähetysten sisällöt olivat kuitenkin aina niin tökeröitä ja valheellisia, että niiden tarkoitus muuttui poikkeuksetta aina päinvastaiseksi ja ne olivat osaltaan vain muokkaamassa ja muodostemassa sitä kuulua Talvisodan henkeä.

Elettiin vielä Talvisodan alkupuolta, taisi olla joulukuuta, kun Moskovan Tiltu eräässä tällaisessa lähetyksessä ironisella äänellään ja paatoksella kuulutti, että voittamattoman puna-armeijan sankarilliset ilmavoimat ovat tuhonneet pommituksillaan muun muassa Kuurmanpohjan lentokentän. Meitä Kuurmanpohjan suuren kylän Kuurmanjärven rantojen asukkaita Tiltun uutinen tietysti kovasti nauratti, sillä eihän lähitienoillakaan ollut mitään lentokenttää. Tosin muutaman kilometrin päähän oli eräänä yönä tullut niitylle muutama pommi.

Tällä Tiltun lähetyksellä oli kuitenkin olemassa jopa ymmärrettävä tausta ja selitys, joka paljastaa sen, että todennäköisesti vakoilu pelasi Suomesta Neuvostoliittoon. Eräänä vähän matalapilvisenä ja sumuisena talvisodan päivänä, pari päivää ennen tätä edellä mainittua Tiltun lähetystä laskeutui yllättäen kaksitasoinen hävittäjäkone Kuurmanjärven kaakkoispäähän. Kuurmanjärvihän sijaitsee Kuurmanjokilaakson ylä-, eli luoteispäässä lähellä nykyistä valtakunnan rajaa.

Kodistani, joka sijaitsi Räikkösenmäen puolella noin 300 - 400 metriä järven rannasta oli esteetön näköala paikkaan minne kone oli laskeutunut kohtaan missä pari vuotta aikaisemmin valmistunut Rouhialan - Inkeroisten sähkölinja ylitti Imatran - Viipurin samanlaisen suuren sähkölinjan, aivan näiden alle.

Koneen laskeutumispaikan luo alkoi välittömästi lähestyä meitä kyläläisiä, joukossa oli myöskin suojeluskuntalaisia aseet mukana, eihän tiedetty vielä koneen kansallisuutta. Konetta lähestyessämme selvisi, että se oli Suomen ilmavoimien tunnuksilla varustettu kone, jolla lentomestari Pentti Tevä oli huonossa säässä eksyessään ja polttoaineen uhkaavasti vähentyessä joutunut tekemään tämän pakkolaskun.

Kone, joka suksilaskutelineillä varustettuna selvisi laskussa vahingoittumattomana, joutui olemaan suojeluskuntalaisten vartioimina yli yön laskeutumispaikallaan. Sille tuotiin seuraavana päivänä Immolasta ilmavoimien tukikohdasta polttoainetäydennys ja suuren kyläläisjoukon saattelemana se nousi ilmaan ja suuntasi kohti Viipuria ja siellä odottavia ilmataisteluja.

Lentäjä Pentti Tevä, reservin luutnantiksi ylennettynä kohtasi matkansa pään ja lentäjän sankarikuoleman 25.2.1940 kello15.30, kun hänen Gloster Gladiator -hävittäjänsä ammuttiin alas ilmataistelussa Muolaan yläpuolella.

Tulkoon vielä mainituksi ,että reservin luutnantti Tevä, silloin vielä vääpeli Ax, tuli tunnetuksi 30-luvulla pelastaessaan yhdessä vääpeli Vilkunan kanssa 28.1.1933 kahden pakkolaskun tehneen koneen miehistöt myrskyävällä Laatokalla ajelehtivalta jäälautalta. Tunnustukseksi he saivat samana vuonna lentäjille aina vuosittain parhaasta lentosuorituksesta myönnettävän Harmon -patsaan.