ENSIMMÄISISTÄ AUTOISTA



Armas Luukkonen


Tsaarivallan aikana 1910-luvulla Suomessa ei ollut vielä yhtään metriä asvalttitietä. Paljon on tämä maailma muuttunut yhden miespolven aikana, viisivuotiaana vuonna 1916 en ollut vielä nähnyt yhtään autoa. Imatran valtionhotelli oli uusi ja Imatra - Viipuri -valtatiellä alkoi kulkea autoja. Sanoivat, että saksalaiset ja venäläiset herrat ne siellä ajaa. Ja vanhemmat sanoivat, että kun poimii mansikoita ja avaa portin autoille siinä Hiiren sillan luona, niin ne herrat ostavat mansikoita ja antavat rahaa. Me Hellmanin Ilmarin kanssa poimittiin mansikoita ja istuttiin sillankorvalla koko päivä. Autoa ei tullut. Autoja ei nähty eikä saatu rahaa. Syötiin sitten mansikat kotimatkalla.

Tässä Kukkosen talossa oli kestikievari ja siis kaksi hevosta aina valmiina antamaan kyytiä seuraavaan kestikievariin, joka oli Kuurmanpohjan Virolaisella ja seuraava Konnussa Kultasella. Hevonen oli 1920-luvulla se työkone, mistä hevosvoimat otettiin. Tiet aurattiin kymmenen hevosen vetämällä lankuista tehdyllä puuauralla. Kunta antoi näitä tieurakoita huutokaupalla.

Metsätöissä 1920-luvulla puut kuorittiin metsässä ja ajettiin joenrantaan. Keväällä ne uitettiin jokeen ja Kuurmaa pitkin Vuokseen. Koskiruuhkien purkaminen oli usein elämän ja kuoleman kysymys, mutta niistä sai parhaan tuntipalkan. Vuosina 1929-30 ajoimme Konnusta tukit Patjaan ja Laitisen sahalle ja sahalta lankut ja laudat hevosella Jääsken asemalle. Autokuljetusten tulo oli suuri helpotus miehille ja hevosille.

Vuosi 1919 oli tämän miespolven vaikeinta aikaa. Kerjäläisiä kävi päivittäin. Kulkutauteja ja karstaa oli paljon. Espanjankuumeeseen kuoli paljon ihmisiä ja suurin osa heistä oli lapsia. Lääkärillä ei ollut autoa, hän kulki vain hevoskyydillä ympäri pitäjää. Ei ollut myöskään polkupyöriä. Kaikesta oli puutetta. Siemenviljasta oli kova puute. Vehnästä sai vain jouluna. Myöhemmin kauppoihin tuli salpietarisuolattua Amerikan silavaa. Ei ollut kynttilöitä eikä lamppuöljyä.

Seuraava vuosikymmen: 1920-luku oli raivaajien vuosikymmen. Kun raivasi peltoa, valtio maksoi raivauspalkkioita ja raivattu ala oli kolme vuotta verovapaa.