Karjalaisia häitä vietettiin usein monta päivää. Ensin juhlittiin morsiamen kotona ja seuraavana päivänä morsian vietiin miehelään ja hääjuhlat jatkuivat sulhasen kotona. Ruokapidot vaativat paljon työtä. Ratkaisevan tärkeä tehtävä oli hääemännillä, jotka palkittiin morsiamen suvun valmistamilla esiliinoilla. Perhejuhlien tärkeä henkilö oli pitoemäntä, johon otettiin yhteyttä juhlien suunnittelun alkuvaiheessa. Vähitellen tulivat mukaan muut emännät, joille pääemäntä jakoi sopivat tehtävät. Häätarjoilussa ei ollut vakioruokia, mutta karjalanpaisti oli melko yleinen pääruoka. Hautajaisten pääruokana oli hautajaisrokka, jonka keittäminen oli vastuullinen tehtävä taitavalle kokille. Ristiäisten yhteydessä ei ollut tapana pitää pitoja. Tapausta juhlistettiin rotinoilla, eli vehnäpullarinkeleillä tai piirakoilla, joita sukulaiset ja ystävät toivat vastasyntyneen kotiin. Kuvassa Lyydia ja Matti Henttosen hääemännät 1932. Edessä keskellä Miina Hallikas, eturivissä toinen vasemmalta Katri Wederhorn, Anna-Liisa Henttonen, Maria Vepsä, Iida Henttonen ja Aliisa Anttilainen. Takana vasemmalta Kerttu Wederhorn, Maire Wederhorn, Helvi Piepponen ja Tyyne Wedehorn.