JUHLAPERINTEITÄ



Arvi Sarviharju


Äitienpäivän vietto sai jatkuvan paikan kylän yhteisten juhlien joukossa. Toukokuisena sunnuntaina koulupiirin väki täytti juhlaa varten koristetut kansakoulun luokkahuoneet viimeistä sijaa myöten. Äidit olivat kutsuttuina ja kukitettuina juhlavieraina. Tilaa riitti myös isille ja lapsille, joten juhla oli perheiden kohtaamispaikka.

Juhlan järjestäjinä olivat kouluissa ja yhdistyksissä toimivat nuoret. Juhlatoimikunta oli kokoontunut useita kertoja ohjelman, tarjoilun ja kukituksen järjestelyjä varten. Tämä tehtävä toi tyttöjä ja poikia yhteen heidän kaipaamansa seurustelun merkeissä.

Ohjelman suorittajiksi yritettiin saada omia nuoria. Tämä olikin monen kohdalla hyvää harjoittelua tulevia elämäntehtäviä varten. Koulupiirin oma kuoro oli mukana kanttorin tai opettajan johdolla. Äideille iloa tuottanut ja nuorille juhlan järjestäjille toimintaa antanut keväinen juhla päättyi kiitosvirteen.

Juhlapaikan jälkisiivous antoi nuorille liikunnan ja seurustelun iloa. Monet ovat sittemmin vieneet näin saamaansa oppia ja kokemusta myös uusille kotiseuduilleen.

Toinen perinteinen juhla olivat Kodin päivät, joita vietettiin muös Kuurmanpohjan koululla. Päivien järjestäjänä toimi Kotikasvatusyhdistys. Paikallisena vastuunkantajana oli opettaja Iida Savolainen. Juhlien esivalmisteluina koteihin toimitettiin Kotilehden näytenumeroita. Viestinvaihto koulun ja kodin välillä oli alkanut toimia, vaikka koulun perustaminen oli aikanaan alkuksi herättänyt epäilyjäkin.

Valtiollisen itsenäisyyden saavuttanut Suomi kaipasi monella tavoin sisäistä kasvua parantuakseen niistä haavoista, joita oli tullut taistelussa vapauden aamunkoitossa. Siksi katsottiin tarpeelliseksi kohdistaa huomio kansakunnan tärkeimpiin peruspilareihin. Tällainen paikka oli koti. Kodinpäivien ohjelma olikin tältä pohjalta. Lisäksi se oli herätteitä antavaa ja käytännön läheistä.

Sytyttävänä juhlapuhujana oli emäntä Eveliina Ala-Kulju, joka käsitteli nuorien kasvukipuja omiin kokemuksiinsa viitaten. Juhlapuhujana oli usein myös Kotikasvatusyhdistyksen toiminnanjohtaja Vijo Reima. Heidän aloitteestaan perustettiin Kotikasvatusyhdistyksen alainen opintokerho. Kerhossa opiskellen suoritettiin virallinen tutkinto esimerkiksi seuraavista kirjoista: Nuorison näytös, Kansantalousopin alkeet sekä Isänmaan kirjojen kaksi osaa. Tutkintojen suorituksen jälkeen kerho sai valtionavustusta uusien kirjojen hankintaan.

Kodinpäivät kokosivat koulupiiriläiset joukolla yhteen ja uusia asioitakin jouduttiin pohtimaan.